"Jouduin" viime viikolla BodyCombat tunnille. Tosin olosuhteiden pakosta. Aiemmin varaamani BodyAttack oli vaihtunut viime hetkillä Combatiksi, enkä voinut enää perääntyä. Olin ajatellut kokeilevani tuntia joku kerta, joten ei muuta kuin sekaan vaan...
Jo lämmittelyjen aikana jouduin toteamaan, että tunti on koreografisesti huomattavasti haastavampi kuin mihin olen tottunut. Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta taistelulajeista tai nyrkkeilystä, joten esitys oli melko huvittava. Kolmannen tai neljännen biisin kohdalla alkoi turhautuminen. Olin jatkuvasti myöhässä tai täysin ulkona koreografiasta. Aloittelijalle tämä nopea tempo oli armoton. Minua myös harmitti suuresti, että hankalan koreografian vuoksi saamani hyöty kärsi. Onneksi sentään koreografiassa oli muutamia hyppyjä ja "jumppapirkkoliikkeitä", joissa oli mahdollisuus loistaa epämääräisen huitomisen jälkeen.
Kun tunti oli viimein ohi, vannoin hiljaa mielessäni, etten palaisi tälle tunnille enää ikinä. Pari seuraavaa päivää yläselkä, käsivarret ja olkapäät olivat sen verran kipeät, että en voi kiistää tehokkuutta. LesMills tuntien hyvä tai huono puoli on se, että ohjelma pysyy useamman kuukauden samana. Esimerkiksi Attackissa olen jo löytänyt ne omat suosikki ja inhokki kohtani. Nyt kun olen päässyt pahimmasta turhautumisesta yli, harkitsen antavani Combatille uuden mahdollisuuden. Pitäähän niitä haasteitakin olla. ;)
J
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti