Kesän juoksutapahtumia

Heippa taas!

Väsymyksestä ollaan selvitty ja normaali meno jatkuu. Tällä viikolla en tosin ole ehtinyt juoksemaan kuin pari kertaa, sillä olen käynyt pitkästä aikaa kaupungilla pyörimässä. Kivaa vaihtelua perusarkeen.

Ensi lauantaina olen menossa ensimmäiseen juoksutapahtumaan! En malta odottaa! Kyseessä ei ole mikään kilpailu, joten rentoa menoa tiedossa! Juoksu on vain 5K, mutta koko juoksun idea on väripommit, joita heitetään juoksijoiden päälle pitkin matkaa. Yritän laittaa kuvia tapahtumasta myöhemmin, jos vaan saan kuvia jotenkin koneelle siirrettyä.

Olen myös katsellut muita tulossa olevia juoksutapahtumia ja jotakin tuntuu olevan joka viikonloppu tarjolla. Yksi kiinnostavimmista on "yöjuoksu" joka tosin alkaa jo kello kahdeksan illalla, koska täällä ei valitettavasti saada nauttia Suomen kesän kaltaisista yöttömistä öistä. Juoksun pituus olisi 10K eli aika sopiva, mutta hinta on sen verran suolainen, ettei välttämättä ole kiinnostusta osallistua.

Myös muita kiinnostavia juoksuja olen bongannut, kuten "naisten juoksut", joka on kolmen kisan sarja sekä "saarijuoksu", jossa kuten nimestä voi päätellä, juostaan saarta ympäri. Tuo saarijuoksu on vasta lokakuussa joten on tässä vielä aikaa miettiä osallistumista. Kuten yöjuoksun kohdalla, myös näissä osallistumismaksu on ainut rajoittava tekijä. En oikein ymmärrä, miksi osallistumismaksut ovat niin törkeän kalliita?! Toki osa juoksuista on hyväntekeväisyysjuoksuja jonkin järjestön hyväksi, jolloin ymmärrän. Mutta kun osassa tällaista hyväntekeväisyysaspektia ei edes ole, niin hinnan perusteita voi vain arvailla.

Tämä nyt oli aika pikainen päivitys, mutta ulkona on niiiiin ihana ilma, ettei jaksa tämän pidempää sisällä homehtua. Palataan asiaan!

-A-

Hiljaiseloa ja sykekellopäivitystä

Tällä suunnalla on ollut tämä viikko outoa matalalentoa. Nukun helposti 9 tuntia yössä ja jopa tuon pituisten yöunien jälkeen olen puolikuollut. Olen tarkoituksella pistänyt tällä viikolla herätyskellon soimaan, mutta vaikka olisin sen soidessa nukkunut jo tarpeelliset kahdeksan tuntia olen niin väsynyt, ettei herääminen tule kysymykseenkään. Normaalisti myös herään, kun mieheni herätys soi, mutta tällä viikolla en ole kuullut pihaustakaan saati havahtunut, kun mieheni nousee sängystä. Todella outoa.

En ole juossut normaalia enemmän, itseasiassa tällä viikolla olen käynyt juoksemassa vain kerran ja silloinkin 4 km. Tänään piti mennä lenkille, mutta joo... enpäs mennytkään. Ehkä sitten huomenna. 

En tiedä mistä tämä väsymys ja haluttomuus liikuntaa kohtaan kumpuaa? Menneinä viikkoina olen mennyt lenkille intoa puhkuen ja jos en ole päässyt lenkille olen koittanut löytää sille jonkin raon vaikka sitten illalla. 

Yritin eilen jopa tehdä uuden juoksulenkin kartalta, mutta ei sekään saanut innostumaan lenkille lähtöön. Täällä on ollut muutaman päivän todella kurja ilma, tuulta ja sadetta, joten tuokin osaltaan vaikuttaa intooni lähteä lenkille. Juoksumatolle voisin toki mennä, mutta nyt kun olen päässyt ulkojuoksun makuun ei sekään oikeen nappaa. Pitää nyt löytää se into taas jostain... Ei tällainen nuutunut olo hyvältä tunnu!

Sitten ajattelin kirjoitella muutaman lauseen tuosta sykekelloharjoittelusta. Olen sitä nyt noudattanut lenkeilläni ja hämmästyksekseni vauhdin hidastaminen ei ollut niin radikaalia mitä olin kuvitellut. Ei tarvinnut ottaa kävelyaskelia kertaakaan! Aika on suunnilleen hidastunut minuutin per kilometri pitkillä lenkeillä, mutta lyhyillä lenkeillä joissa syke voi olla korkeampi ei ero ole ollut kovinkaan huomattava ajallisesti. Hienointa on huomata lenkin jälkeen, että en ole väsynyt kuten ennen lenkin jälkeen. Toki tunnen että jotain on tehty, mutta henki kulkee ja olo on hyvä. Jatkan vielä tämän kuun loppuun kokeiluani sykekellon mukaan juoksemisesta ja katson sen jälkeen jatkanko samalla linjalla vai muutanko kenties jotain. Kunhan nyt saan siis itseni taas tuonne ulos ja lenkille... Puuh!

Palataan taas.

-A-

Kevään juoksutapahtumien yhteenveto

Pitkän tauon jälkeen ehdin taas hieman päivitellä kuulumisia. Viime aikoina työn, liikunnan ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittaminen on ollut melkoista palapeliä. Jotenkin ei ole ollut yhtään ylimääräistä energiaa mihinkään muuhun. Tähän päälle vielä alkuviikon sairastelut, niin olen ollut aika poikki. Nyt kuitenkin asiat ovat taas mallillaan ja ehdin kertoa, miten siellä Extreme Runissa kävikään.

 

Exreme Run juostiin tosiaan lauantaina 18.5. Vantaan Hakunilassa. Säätiedotus sahasi pitkin viikkoa rankkasateiden ja ukkosen sekä auringon välillä. Lopulta saatiin kuitenkin ihan kelpo juoksusää. Olimme ystäväni kanssa pukeutuneet tietyn teeman mukaisesti, joka kyseisessä tapahtumassa on enemmän sääntö kuin poikkeus. Lähdimme juoksuun avoimin mielin, ilman suurempia tavoitteita. Päätimme myös, että matkan katsomme jaksamisen mukaan, ensimmäisen kierroksen lopussa.

 

Matka taittui aika ratoisasti, sillä esteet tekivät juoksusta huomattavasti hauskempaa ja mielenkiintoisempaa. Erityisen helpoiksi en esteitä menisi sanomaan, sillä ainakin itselläni oli ajoittain täysi työ kiskoa itseäni heinäpaalien ja erilaisten "muurien" päälle. Ehdottomasti vaativin este oli jo ennakkoon jännittämämme vesieste. Vesi oli noin 7 asteista ja matkalla ei ollut toiveitakaan, että jalat olisivat ylettäneet pohjaan. Lisäksi vaatteet päällä ja lenkkarit jalassa uiminen oli yllättävän työlästä. :D Koska matkalla oli mm. mutaesteitä, olin laittanut jalkaani erittäin vanhat ja kulahtaneet lenkkarit. Harmikseni nämä kengät alkoivat hangata armottomasti jo kahden kilometrin kohdalla. Juoksin kyllä yhden kierroksen, 8 km, hammasta purren, mutta toisen kierroksen jouduin jättämään väliin. Toisaalta, esteet ja lukuisat ylämäet olivat sen verran rankkoja, että se toinen kierros olisi voinut jäädä haaveeksi joka tapauksessa. Selvitimme yhden kierroksen ja kaikki esteet ajassa 1h 12 min. Mielestäni ihan hyvä suoritus ensikertalaiselle.

 

Tunnelmia voi katsella Ruutu.fi:stä.

 

Kevään toinen koitos olikin sitten heti viikon päästä Extreme Runista. Edessä oli hieman perinteisempi juoksutapahtuma Naisten Kymppi. Olin ilmeisesti pikkuisen vilustuttanut itseäni edellisenä viikonloppuna märissä vaatteissa, sillä kurkku oli kipeä koko viikon. Koska en tuntenut itseäni enempää kipeäksi, osallistuin juoksuun. Naisten Kymppi oli tapahtumana oikein mukava. Ohjelma oli suunnattu ehkä hieman vanhemmille ladyille, mutta tunnelma oli leppoisa. Ennen juoksua meidät yllätti pieni sadekuuro, mutta onneksi se ehti lipua ohi ennen varsinaisen juoksun alkua. Naisten Kympin suoritin nippanappa tuntiin. Tämä oli tavoitteeni ja siihen pääsin. Naisten Kympin jälkeen nousikin sitten lämpö ja olen joutunut huilailemaan melkein viikon.

 

Nyt on kevään juoksutapahtumat takana, mutta juoksua aion jatkaa silti säännöllisesti. Syksyllä kiinnostaisi osallistua Midnight Runiin. Olen myös pohtinut, uskaltaisinko ilmoittautua puolimaratoniin...

 

Nyt ulos ja nauttimaan auringosta!!

 

J